Tukea urasuunnitteluun

Urasuunnittelu ei ole yksittäinen valinta lukion alussa tai lopussa, vaan pidempiaikainen prosessi, jota rakennetaan koko ajan esimerkiksi:

• lukion aine- ja opintojaksovalinnoilla,
• harrastuksilla,
• omien kiinnostusten ja arvojen pohdinnalla sekä
• tiedon hankinnalla ammateista ja koulutuksesta sekä
• päätösten teolla.

Se yleensä tarkentuu ja myös uudelleen suuntautuu elämän eri vaiheissa. Lukiossa tehty uravalinta ei välttämättä ole pysyvä loppuelämän ratkaisu, vaan askel eteenpäin sillä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella itselleen mahdollisimman sopivaan suuntaan. Kaikki on mahdollista!

Seuraavassa on kuva urasuunnitteluprosessista, josta voit löytää oman tilannettasi parhaiten kuvaavan vaiheen sekä tutustua kuinka pystyt itse edistämään urasuunnitteluprosessiasi. Tutustumalla huolellisesti malliin:

• opit urasuunnittelusta taitona
• löydät laadukkaat tietolähteet urasuunnitteluun.

1. Tilanteen arviointi

Olet tilanteen arviointivaiheessa, kun alat tiedostamaan ja kokemaan oikeaa tarvetta pohtia ja selvitellä lukion Sinulle sopivimpia vaihtoehtoja lukion jälkeiseen aikaan. Lukion ainevalinnat ovat myös hetkiä, jolloin mietitään, mitä kannattaisi opiskella päästäkseen johonkin koulutukseen tai ammattiin. Viimeistään toisena ja kolmantena vuonna yleensä kaikilla lukiolaisilla tilanteen arviointi käynnistyy toden teolla ja siirtyy nopeasti seuraavaan eli tiedonhankinnan vaiheeseen, mutta aikaisemminkin saa olla liikkeellä! Liitteessä Petri Niemen kokoamia vinkkejä lukion ainevalinnoista ja erilaista aloista: Vinkkejä lukion ainevalintoihin urasuunnittelun näkökulmasta (pdf)

2. Tiedonhankinta

Pelkästään kiinnostavien lukio-aineiden perusteella tehty jatkokoulutusvalinta voi jäädä liian kevyeksi perusteeksi. Siksi kannattaa tarkemmin tutustua itseensä ja pohtia asiaa monesta näkökulmasta. Monesti lukio-opintojen aikana ja sen jälkeenkin itsetuntemus syvenee. Itsetuntemus ei tarkoita itseluottamusta, eikä itsensä näkemistä yltiöpositiivisessa valossa tai itsensä korottamista muiden yläpuolelle. Se on myönteinen, mutta totuudenmukainen arvio itsestä. Kun itsetuntemus on heikko, uhkana lukiolaisella on, että liian helposti “valitsee” tietyn alan tai ammatin,  vaikka ei oikeastaan vielä tiedä, sopiiko se sittenkään itselle kovin hyvin. Samoin heikko itsetuntemus voi näkyä päättämättömyytenä tai valinnan vaikeutena. Monesti itsetuntemus kehittyy konkreettisesti erilaisia asioita tekemällä, kokemalla ja aktiivisesti pohtimalla. Itsetuntemuksessa tärkeää oman toiminnan lisäksi on myös keskustella esimerkiksi omista kiinnostuksistaan muiden – esimerkiksi opon – kanssa. Toinen osapuoli voi nähdä sellaisia näkökulmia omaan itseesi, jota et ehkä ole vielä huomannut, ja siten tukea urasuunnitteluasi. Toinen tekijä tiedonhankinnassa on tieto mahdollisuuksista eli tietoa opiskelumahdollisuuksista sekä ammateista ja työelämästä. Netissä tapahtuvan tiedonhankinnan lisäksi erittäin suositeltavia tapoja lisätä tietoa ovat ammattilaisten haastattelut, alaesittelyihin osallistumiset, työ- tai harjoittelukokemuksen hankkiminen alalta sekä koulutusmessut ja abi-päivät.

Itsetuntemusta tukevia verkkosivustoja

• Asiaa itsetuntemuksesta (Suomen mielenterveysseura) Sivustolla on paljon luettavaa ja harjoituksia oman itsetuntemuksen lisäämiseksi. mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/tutustu-itseesi

• VIA vahvuusmittari Haluatko selvittää omat vahvuutesi? Englanninkielisen mittari sisältää 96 väittämää, jotka määrittävät 24 eri luonteenvahvuutta, kuten uteliaisuutta tai ystävällisyyttä. Vahvuuksiaan tunnistamalla oppii itsestään! viacharacter.org/Survey/Account/Register

• Enneagrammi (Namaste Oy) Oletko avulias huoltaja, tarkka laadunvalvoja vai vahva vaikuttaja? Selvitä oma persoonallisuustyyppisi yhdeksästä erilaisesta vaihtoehdosta ja löydä kasvusuuntasi. namaste.fi/fi/enneagrammi

Tiedonhankintaa tukevia verkkosivustoja

• Opintopolku.fi (Opetushallitus) Opintopolku on Suomen koulutusjärjestelmätiedon sekä koulutukseen haun portaali. Löydät palvelusta tietoa mm.
  • Mitä yliopistossa voi opiskella?
  • Mitä ammattikorkeakoulussa voi opiskella?
  • Mitä ammatillisessa koulutuksessa voi opiskella?
• Opintopolku.fi (Opetushallitus) Opintopolun avulla voit myös etsiä tietoa hakukohteista eli todellisista opiskelupaikoista. Käytä siihen Opintopolun etusivulla olevaa hakukenttaa tai “selaile koulutuksia” -linkkiä. Sopivan hakukohteen osalla, lue koulutuksen kuvaus ja avaa välilehti “Valintaperusteet ja pääsykokeet”. Lue tarkasti valintaperusteet ja selvitä, mitä jonoja valintamenettelyssä on ja mistä lukio-aineista saa mahdollisia lähtöpisteitä valinnassa vai perustuuko valinta pelkästään valintakokeeseen. opintopolku.fi

• Ammattinetti.fi (TE-palvelut) Ammattinetistä löydä eri ammattialat, ammattien kuvaukset, ammattilaisten haastatteluja ja uratarinoita sekä aineistoa työelämästä. Palvelu on TE-toimiston ylläpitämä ja kuvaukset ovat kattavia ja puolueettomia. ammattinetti.fi

• Foreammatti.fi (Foredata Oy) Foreammatti on palvelu, jolla voi selvittää noin 200 ammatin työllisyys- ja palkkaustietoja nykyisin ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa. foreammatti.fi

• Töissä.fi (Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut) Töissä.fi on palvelu korkeakouluopiskelijoiden uratarinoista, työllisyydestä ja palkkauksesta. Sivustolta löydät tietoa siitä, millaisissa tehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. toissa.fi

Itsetuntemusta ja tiedonhankintaa yhdistävä sivusto

• AVO-ohjelma (TE-palvelut) AVO-ohjelma on itsearviointiohjelma, joka yhdistää itsetuntemuksen hankkimisen ja tiedonhankinnan samaan palveluun. AVO koostuu neljästä kyselypatterista ja kahdesta tieto-osioista, jotka käsittelevät koulutusmahdollisuuksia ja tietoa erilaisista ammateista. Kyselypatterin avulla voi tehdä itsearviointia urasuunnittelun tueksi:
  • Saat selville ammatilliset kiinnostuksesi ja kiinnostusprofiilin.
  • Selvität mitä arvostat työssä?
  • Selvität onko sinulla rajoitteita urasuunnitteluun (esim. terveydestä johtuvia).
  • Arvioit omia vahvuuksiasi muihin ikäisiisi.
  • Tehtyäsi yhden kyselyosion kokonaan, ohjelma tarjoaa sinulle sen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja. Suosituksena on tehdä kaikki kyselyosiot ensin ja tutustua tarjottuihin vaihtoehtoihin sen jälkeen. Voit tallentaa kyselyn tulokset myöhempää käyttöä varten esimerkiksi niiden yhdessä tarkasteluun opon kanssa. Varaa aikaa koko AVO-ohjelman tekemistä varten noin 60 minuuttia sekä haluamasi verran aikaa tulosten ja vaihtoehtojen tarkasteluun. Tallennetut tulokset säilyvät AVO-ohjelmassa 6 kk, mutta ne voi myös tulostaa. mol.fi/avo

Tiedonhankintavaihe on kuin spiraali, jossa toisaalta etsitään tietoa vaihtoehdoista sekä toisaalta lisätään itsetuntemusta. Tiedonhankintavaihe on periaatteessa loputon vaihe, eli tietoa voi hankkia aina lisää, mutta on hyvä muistaa että kaikkea ei lopullisesti pysty täydellisesti selvittämään – etenkään itsestään. Urasuunnittelu on aina jossain määrin hyppyä tuntemattomaan – aina jää jotain tietoa selvittämättä. Olennaista tiedonhankinnalla on varmistaa, että sinulle keskeisistä asioista on riittävästi tietoa ja että itsetuntemus on kehittynyt riittävissä määrin. Tiedon hankintaan voi palata myöhemmin, mikäli uusia aukkoja tiedoissa tai itsetuntemuksessa ilmenee.

3. Vaihtoehtojen puntarointi

Tässä vaiheessa sinulla on taustalla tiedon hankkimista ja olet kehittänyt itsetuntemustasi. Tehtävänä tässä vaiheessa on edellisen pohjalta rajata tai lisätä vaihtoehtojasi enintään noin 5:een konkreettiseen esim. koulutukseen tai ammattiin.

4. Päätöksenteko

Päätöksenteossa on kyse valinnan tekemisestä. Hyvässä päätöksenteossa arvioidaan ensin eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia monesta näkökulmasta. Yksinkertaisimmillaan voit tehdä listan vaihtoehdoista ja kirjata niiden plussat ja miinukset esimerkiksi allaolevia kysymyksiä apuna käyttäen. Jos havaitset, että sinulta puuttuu jonkin olennainen tieto päätöksentekoa varten, palaa aiempiin vaiheisiin. Jos valinta näyttää selkeältä, mikset tekisi päätöstä? Yleisiä kysymyksiä koulutukseen tai ammatinvalintaan liittyvään päätöksentekoon on esimerkiksi seuraavia:

• Alan kiinnostavuus.
• Alan sopivivuus omiin arvoihin.
• Alan työllistävyystilanne nyt ja tulevaisuudessa.
• Palkkaus.
• Opiskelun sisällöt ja opiskelutavat.
• Opiskelupaikkakunta ja sen mahdollisuudet.
• Vaihtoehdon sopivuus omaan elämäntilanteeseen tällä hetkellä.
• Kuinka sitoutunut olisin päätökseen.

Päätöksessä on kyse myös sitoutumisesta. Välttämättä ensimmäisellä kerralla tavoitellun opiskelupaikan ovet eivät avaudu, jolloin testataan päätöksesi lujuutta ja pysyvyyttä. Jos useammankaan kerran jälkeen alalle pääsy ei onnistu, voi myös olla viisasta arvioida tilannetta uudestaan. Jos päätöksenteko tuntuu hankalalta itsenäisesti, siihen kannattaa ehdottomasti pyytää apua esimerkiksi opolta.

• A-URA -> Päätöksenteon laskentamalli (TE-palvelut) Ohjelmaa voit käyttää päätöksenteon apuna. Ohjelmalla voit määritellä päätettävät vaihtoehdot, niiden arviointi näkökulmat ja niiden painokertoimet ja näin pisteyttää päätöksentekosi ja saada siitä numeerinen tulos. Palvelun käyttö voi olla avuksi erityisesti hankalissa päätöksentekotilanteissa. avosto.net/a-ura -> Päätöksenteon laskentamalli

5. Suunnitelman laadinta

Päätöksen totetuminen vaatii hyvän suunnitelman (niin lukio-opiskeluun, ylioppilaskirjoituksiin kuin muuhun elämään liittyen) ja mielekkäitä varasuunnitelmia. Varasuunnitelmat ovat niitä suunnitelmia, joilla pääset tavoitettasi kohden, jos suunnitelmasi ei toteudu heti lukion jälkeen. Rinnakkaiset suunnitelmat ovat puolestaan keskeneräisiä päätöksiä, joista ei vielä lopullista päätöstä tehty. Esimerkiksi jos tavoitteesi on kouluttautua lääkäriksi, ja varasuunnitelmasi olisi opiskella avoimessa yliopistossa kemiaa, rinnakkainen suunnitelma lääkärivaihtoehdolle olisi esimerkiksi kauppatieteet. Tämä rinnakkaisen suunnitelman olemassaolo voi kuvastaa sitä, että päätöksesi opiskella lääkäriksi, ei vielä ole kovin vahva, koska kauppatieteessä ja lääketieteessä on kyse melko eri aloista ja suuntautumista. Päätöksentekoa selkeyttääksesi tässä tilanteessa tulisi tarkemmin tutustua kyseisiin ammatteihin/koulutuksiin, lisätä itsetuntemustasi ja käydä läpi päätöksentekovaiheen kysymyksiä suhteessa vaihtoehtoihin. Urasuunnitelma kannattaa kirjoittaa paperille tai tekstinkäsittelyohjelmalla, se muuttuu silloin askeleen todellisemmaksi. Kirjaa siihen seuraavia asioita:

• Koulutuksellinen tai ammatillinen tavoite Esimerkiksi tutkinnon nimi, ammatin nimi tms.
• Hakukohteet Selvitä tarkkaan hakukohteen oikea nimi esim. opintopolku.fi palvelusta ja/tai muut keinot päästä tavoitteeseen (esim. valmennuskurssi)
• Varasuunnitelmat Jos esimerkiksi koulutukseen pääsy ei 1. kerralla onnistu, mikä olisi sellainen varasuunnitelma, joka vie kohti tavoitetta? Välttämättä sitä ei edistä reppureissaaminen Intiassa tai hanttihommat, mutta monesti avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opinnot edistävät tavoitteeseen pääsyä. Varasuunnitelmista ja muista lukion jälkeisistä asioista lisätietoa kohdassa: “Hakemisesta ja mitä lukion jälkeen“.

6. Suunnitelman toteuttaminen

Suunnitelman toteuttamiseksi tärkeää on selvittää ja suunnitella esimerkiksi YO-kirjoituksiin ja  pääsykokeisiin valmistautumiseen sekä hakemisen liittyviä aikatauluja. Myös varasuunnitelmat ja niihin liittyvät mahdolliset haut on hyvä kirjata kalenteriin hyvissä ajoin. Toinen puoli suunnitelman toteuttamista on sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Lukusuunnitelmatyökalu esim. kirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautumiseen. Lataa Lukusuunnitelma klikkaamalla nimeä.